Vikipeedia

Veijo Murtomäki

soome professor

Veijo Tapio Murtomäki (sündinud 26. juulil 1954) on soome muusikateadlane ja muusikakriitik.

Elukäik muuda

Õpingud muuda

  • 1980 Sibeliuse Akadeemia orelimängu õpetaja diplom
  • 1982 Sibeliuse Akadeemia muusikateoreetiku diplom
  • 1991 Helsingi Ülikooli filosoofiadoktori (peaaineks muusikateadus) kraad

Töö muuda

  • Alates 1983 Sibeliuse Akadeemia muusikateooria lektor
  • Alates 1989 Sibeliuse Akadeemia muusikaajaloo professori kohusetäitja, hiljem professor
  • Esinenud põhiliselt Sibeliust puudutavate ettekannetega rahvusvahelistel muusikateaduslikel konverentsidel Helsingis, Ateenas, Pariisis, Meiningenis, Berliinis, Bolognas ja Dentonis Texases.

Valitavad ametid muuda

  • 1991–1995 Soome muusikateadusliku seltsi juhatuse liige, millest 1993–1995 juhatuse esimees
  • Alates 1996 Jean Sibeliuse kogutud teoste toimetuskolleegiumi liige

Publikatsioonid muuda

Veijo Murtomäki publikatsioonide hulka kuuluvad väitekiri "Sinfoninen ykseys. Muotoajattelun kehitys Sibeliuksen sinfonioissa" (1990), monograafia "Skemaattisesta muoto-opista dynaamiseen muotoajatteluun" (1993) ning raamat "Jean Sibelius ja isänmaa" (2007). Toimetanud muusikateadulike konverentside "Sibelius Forum" (1998) ja "Sibelius Forum II" (2003) kogumikud ning antoloogia "Sibelius Studies" (Cambridge, 2001). Lisaks on ta kirjutanud muusikaajakirjades ligi sada mahukamat artiklit klassikalis-romantilisest muusikast, soome muusikast üldiselt ja konkreetselt Jean Sibeliuse muusikast ning alates aastat 1984 umbes 2000 muusikakriitika artiklit ajalehele Helsingin Sanomat.

Publikatsioonide kronoloogiline loend muuda

  1. Hakusana-artikkeleiden (250) ja kuva-artikkeleiden (8) kääntäminen ruotsin kielestä ja toimittaminen. Media Musiikki 1–2. Kesä–joulukuu 1982.
  2. Ernst Kurth: musiikin dynaamisen muotoajattelun perustaja. Synteesi 1, 1982:2–4, s. 128–134.
  3. Heinrich Christoph Kochin retorinen perioditeoria ja varhaisklassismin musiikillinen muodonta. Musiikki 12, 1982:4, s. 293–316.
  4. Klassismin musiikillisesta kielestä ja logiikasta: ykseydestä ja moninaisuudesta Mozartin "Jupiter"-sinfonian (K 551) ensimmäisessä osassa. Musiikki 13, 1983:2, s. 101–146.
  5. Wagnerin oopperat musiikkianalyyttisenä ongelmana. Synteesi 2, 1983: 2, s. 1–8.
  6. Usko Meriläisen "Cinque notturni" per piano. Synkooppi 13, 1983, s. 6–13.
  7. Tonaalisen organisaation ja muodonnan keskinäissuhteesta: Beethovenin Pastoraalisinfonian (op. 68) "Myrsky"-osan tonaalinen rakenne. SIC Sibelius-Akatemian vuosikirja 1983, s. 66–85.
  8. Klassismin tonaalisesta muotokielestä. Selvityksiä Kalevi Ahon huomautuksiin kirjoituksestani "Klassismin musiikillisesta kielestä ja logiikasta", Musiikki 1983:2. Musiikki 13, 1983: 34, s. 242–270.
  9. Vielä klassismista: kommentteja Kalevi Ahon kirjoitukseen Musiikki-lehdessä 1/1984. Musiikki 14, 1984: 2, s. 120–122.
  10. Beethovenin Missa solemnis op. 123: musiikin ja tekstin suhteista sekä tonaalis-muodollisesta dispositiosta Gloria-osassa. SIC Sibelius-Akatemian vuosikirja 2 1984–85, s. 123–150.
  11. Gereon Brodin: Musiikkisanakirja. 3. laajennetun ja korjatun painoksen käännös- ja toimitustyö. Keuruu: Otava 1987.
  12. Barokkimusiikki ja vuosisatamme musiikkikulttuuri. Lahden XV urkuviikon 3.8.–9.8.1987 ohjelmakirja, s. 13–17.
  13. Kamarimusiikissa on 400 vuotta toteutunut paluu ihmisen sisäisyyteen. Kuhmon kamarimusiikin ohjelmakirja Ilta-soitto 1987, s. 20–26.
  14. Vanha musiikki tuo musiikkikulttuuriin uutta sisältöä. Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmalehti Concerto, syksy 1987, s. 16–17.
  15. Materiaali, muoto ja tonaalisuus Sibeliuksen VII sinfoniassa. Musiikki 1988, 18: 3–4, s. 23–71.
  16. Teosesittelyteksti Länsi-Helsingin kamariorkesterin Mozart–Haydn-levyllä 1988 LHMK 2.
  17. Teosesittelyteksti Uusi Helsinki -kvartetin Haydn–Mozart-levyllä 1988 LHMK 3.
  18. Mikko Heiniön säveltäjäesite sarjassa Finnish Composers. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus 1989 (3 s.).
  19. Teosesittelyteksti Mikko Heiniön sävellyksestä "Genom kvällen". Finlandia records FACD 378, 1989.
  20. Käsikirjoitus nuottitekstinä. Heinrich Schenker (1868–1935): teoreettisen ja esittävän näkökulman yhdistäminen. Näyttelytekstejä Tutkimus tutuksi -näyttelyyn 28.2.–6.3.1989 Sibelius-Akatemiassa (3 s.).
  21. Modernismi ja klassismi Sibeliuksen IV sinfoniassa. Musiikkitiede II: 1, 1990, s. 54–103.
  22. Sibeliuksen En Saga: Muodon ja ohjelmallisuuden ongelma. Näkökulmia musiikkiin SIC 3, toim. Kari Kurkela, s. 157–187. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1990.
  23. Sibelius symphoniste. Finnish Music Quarterly, numéro special en français 1990, s. 11–24.
  24. Mahler ja Sibelius – romantikko ja klassikko – veivät vastakkaiset Beethoven-traditiot päätepisteeseensä. Radion sinfoniaorkesterin ohjelmalehti syksy 1990 (4 s.).
  25. (Sibeliuksen) Seitsemännen sinfonian Schenker-analyysi. Helsingin yliopiston juhlanäyttelykirja Tiedon jäljet, s. 32.
  26. Palaavatko Sibeliuksen Satu, viulukonsertto ja Myrsky alkuperäisversioina konserttikäyttöön? Käsiohjelmateksti Radion sinfoniaorkesterin Sibeliuksen 125-juhlakonsertin ohjelmavihkossa 8.12.1990 (5 s.).
  27. Pearl- ja Opal-sarjat tuovat esittävän taiteen kulta-ajan, 1900-luvun alkupuolen legendaariset muusikot ulottuvillemme. Kirjastopalvelu OY:n tiedotelehti, 1990 (2 s.).
  28. Sinfoninen ykseys. Muotoajattelun kehitys Sibeliuksen sinfonioissa. Helsinki: Sibelius-Akatemia, Musiikin tutkimuslaitos, 1990 (248+52 s.).
  29. On the nature of Sibelius's late style. Finnish Music Quarterly 1990: 3–4, s. 50–57.
  30. Pekka Gronow & Ilpo Saunio: Äänilevytieto. Kirja-arvostelu. Musiikki 20, 1990: 2, s. 67–71.
  31. Sibeliuksen sinfoniat reseptiohistorian ja klassisromanttisen tradition valossa. Lectio praecursoria. Musiikki 20, 1990:3–4, s. 5–11.
  32. (Tomi Mäkelän kanssa) Keskustelua sinfonisesta ykseydestä ja muotoajattelun kehityksestä Sibeliuksen sinfonioissa. Musiikki 21, 1991:1–2, s. 85–90.
  33. Sibelius maailmalla. Helsingin kaupunginorkesterin esittelylehti Concerto, 2/1991, s. 6–7.
  34. Teosesittelyt Sibeliuksen viulukonserton (A. Ignatius) ja VI sinfonian (G. Schnéevoigt) sisältävään Finlandia Records -levyyn FACD 810, 1991.
  35. Teosesittelyt Sibeliuksen a-molli- ja d-molli-jousikvarteton (Jean Sibelius -kvartetti) sisältävään Ondine-levyyn ODE 773–2, 1991.
  36. Sinfoninen ykseys. Muotoajattelun kehitys Sibeliuksen sinfonioissa. Sävellys ja musiikinteoria 1/91, 1991, s. 39–40.
  37. Romantiikan aikakaudesta ja sisäisestä olemuksesta. Sävellys ja musiikinteoria 2/91, 1991, s. 1–13.
  38. Sibelius-analyysin nykytila – ongelmia, haasteita, mahdollisuuksia. Sävellys ja musiikinteoria 1/92, 1992, s. 1–9.
  39. Artikkelit Auber, Berlioz, Bizet, Borodin, Busoni, Cherubini, Heiniö, Liszt, Musorgski, Nielsen, muoto, musiikkianalyysi, ohjelmamusiikki, sinfonia, sinfoninen runo ym. pienempiä hakusanoja. Suuri Musiikkitietosanakirja 1–6, Weilin + Göös/Otava, 1989–92.
  40. Kansallissäveltäjä Sibelius – universaali klassikko. Joensuun laulujuhlien ohjelmakirja 1992, s. 76–78.
  41. Sibelius – kansallisromantikosta universaaliksi klassikoksi. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin Kreikan-kiertueen läksiäiskonsertin 24.4.1992 käsiohjelmateksti, 1992 (2 sivua).
  42. "Om stilkaraktären under Sibelius sista skaparperiod". Finnish Music Quarterly, Specialnummer på svenska, 1992, 12–18.
  43. Jean Sibelius 1865–1957. Säveltäjäartikkeli musiikin tietosanakirjaan Sävelten maailma 3, toim. Jukka Isopuro. Porvoo & Helsinki & Juva: WSOY, 1992, 89–111.
  44. Skemaattisesta muoto-opista dynaamiseen muotoajatteluun. Käänteentekevä vaihe (1885–1935) muotoanalyysin historiaa. Sibelius-Akatemian Musiikin tutkimuslaitoksen julkaisusarja nro 10, Helsinki: Hakapaino Oy, 1993.
  45. Symphonic Unity. The Development of Formal Thinking in the Symphonies of Sibelius, engl. Henry Bacon. Studia Musicologica Universitatis Helsingiensis 5, toim. Eero Tarasti. Helsinki: Hakapaino Oy, 1993.
  46. Levyteksti Sibelius: Kullervo Esa-Pekka Salosen johtamaan Los Angeles Philharmonicin ja YL:n levytykseen. Sony SK 52563, 1993.
  47. Tapiola – Sibeliuksen sinfonisen ajattelun päätepiste. Sibelius- Akatemian aikakauskirja SIC 4, toim. Veijo Murtomäki. Lahti: Lahden kirjapaino, 1993, s. 114–134.
  48. Sibelius-Akatemian aikakauskirja SIC 4, toim. Veijo Murtomäki. Sibelius-Akatemia, Musiikin tutkimuslaitos, Helsinki. Lahti: Lahden kirjapaino ja Sanomalehti Oy, 1993.
  49. Sibeliuksen sinfoniat. Käsiohjelmateksti Radion sinfoniaorkesterin Pietarin-konsertteihin, kevät 1993 (2 s.).
  50. Sibelius: sinfoniat V–VII. Käsiohjelmateksti Radion sinfoniaorkesterin konserttiin 12.5.1993 (4 s.).
  51. E.T.A. Hoffmann ja puhtaan soitinmusiikin "romantiikka" Beethovenin V sinfoniassa. & Käännös artikkelista Ernst Theodor Amadeus Hoffmann: Beethovenin sinfonia nro 5m c-molli [arvostelu]. Sävellys ja musiikinteoria 2/93, s. 1–19.
  52. Sibelius: Musiikki Shakespearen näytelmään "Myrsky" op.109 (1925–26). Levyteksti Jukka-Pekka Sarasteen ja radion sinfoniaorkesterin levytykseen Ondine ODE 813-2, 1994.
  53. Musiikkianalyysi – tiedettä vai taidetta? Musiikki 1993/3–4, s. 3–15.
  54. The problem of narrativity in the symphonic poem En saga by Jean Sibelius. Musical Isgnification, Essays in the Semiotic Theory and Analysis of Music (=Approaches to Semiotics 121), toim. Eero Tarasti. Berlin & New York: Mouton de Gruyter 1995, s. 471–494.
  55. On the Symphonic Thought and Techniques of Sibelius. Proceedings from the First International Sibelius Conference Helsinki, August 1990, toim. Eero Tarasti. Sibelius Academy, Department of Composition and Music Theory. Helsinki: Hakapaino Oy 1995, s. 113–117.
  56. "Symphonic Fantasy": a Synthesis of Symphonic Thinking in Sibelius's Seventh Symphony and Tapiola. The Sibelius Companion, toim. Glenda Goss, Westport, Connecticut & London: Greenwood Press 1996, s. 147–163.
  57. Sibelius, un classique de la symphonie au XXe siècle. Boreales No 54/57, 1993: Colloque international Jean SibeliusSibelius et la France", s. 103–108.
  58. Sibelius und die Möglichkeit der Neubelebung klassischer Sinfonik im 20. Jahrhundert (käsikirjoitus 1994).
  59. Jean Sibelius – The Tempest Op 109. Incidental music to William Shakespeare's play. Teosesittely (2 s.) Everebody's Shakespeare International Festival -konsertin 5.11.1994 ohjelmalehtisessä (Barbican Hall; Göteborgin sinfoniaorkesteri, joht. Neeme Järvi).
  60. Kulttuurimme menneisyys ja nykyhetki. Yliopisto 9/94, s. 35–36. (Kommentti Kalevi Ahon kirjoitukseen Kulttuurimme tulevaisuudennnäkymiä, Yliopisto, 8/94, s. 16–20.)
  61. Ritarilaulu oli keskiajan korkeakulttuuria. Aksentti 5/1994, s. 24–26.
  62. Renessanssi oli kirkkomusiikin kulta-aikaa. Aksentti 7/1994, s. 4–7.
  63. Operetti – säätytietoisia satuja aikuisille. Aksentti 10/1994, s. 4–7.
  64. Claudio Monteverdi yhdisti tuotannossaan kirkon ja teatterin. Aksentti 1/1995, s. 8–9.
  65. Ooppera on jokamiehen ja -naisen taidemuoto: suurta draamaa ja järisyttäviä tunteita mutta myös kesäteatterijuonen kannattelemaa iskelmäsikermää. Aksentti 4/1995, s. 4–7.
  66. Composers in Person -sarja esittelee säveltäjiä musiikkinsa tulkkeina. Aksentti 5/1995, s. 12–14.
  67. Historiallinen Testament-sarja päihittää uutuuslevyt. Aksentti 7/1995, s. 4–7.
  68. Franz Liszt – pianon paholainen ja Kristus. Aksentti 8/1995, s. 4–6.
  69. Venäläisen musiikin ylväs historia esittäytyy Saison Russe -merkillä. Aksentti 9/1995, s. 4–7.
  70. Matrix-sarja täydentää ohjelmistoa. Aksentti 10/1995, s. 12–13.
  71. Musisoinnista ja esittävän taiteilijan roolista länsimaisen musiikin historiassa. Esiintyjä – taiteen tulkki ja tekijä, toim. Raija Ojala. Porvoo–Helsinki–Juva: WSOY, 1995, s. 117–132.
  72. Sibeliuksen sinfoniat ja Pietarin horisontti. Levyteksti Jukka-Pekka Sarasteen ja RSO:n Pietarin Sibelius-sykliin. Finlandia Records 4509-99960/62-2, 1995.
  73. Pietari, Balakirev ja Glazunov. Levyteksti Arto Satukankaan Balakirev–Glazunov-levyyn. Finlandia Records 0630-10925-2, 1995.
  74. Bachin urkumusiikki on urkurin Raamattu ja länsimaisen kulttuurin uljaimpia saavutuksia. Aksentti 2/1996, s. 7–9.
  75. Jumalainen Maria Callas – La Divina, Aksentti 3/1996, s. 4–8.
  76. Wagner – oopperan itsekeskeinen nero – teki myyttien pohjalta moderneja kertomuksia rakkaudesta ja vallasta, Aksentti 4/1996, s. 4–7.
  77. Artist Profile sarja tarjoaa elämää suurempia muusikkoja ja tulkintoja, Aksentti 7/1996, s. 12–14.
  78. Telemannin suosio jatkuu, Aksentti 10/1996, s. 7–10.
  79. Levyteksti Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin Kullervo-sinfonian levytykseen SACD-7, 1996.
  80. Sibeliuksen orkesteriteoksia. Levyteksti Andrew Davisin Sibelius-levyyn. Finlandia Records 0630-15242-2.
  81. "Paavo Berlung on conducting Sibelius". Finlandia Records 0630-14951-2.
  82. Sibelius. Lemminkäinen Legends, Tapiola. Levyteksti Leif Segerstamin johtaman Helsingin kaupunginorkesterin levyyn. Ondine ODE 852-2.
  83. Das sinfonische Werk von Jean Sibelius und die große Stille von Ainola. Schweigen in Kommunikation und Kunst. Vorträge des am Finnland-Institut in Deutschland, Berlin, abgehaltenen Symposiums vom 23.–26. Mai 1996, toim. Ahti Jäntti, Marion Holtkamp, Annemarie Vogt Schriftenreihe des Finnland-Instituts in Deutschland Band 4). Berlin: Berlin Verlag Arno Spitz, 2002. s. 85–98.
  84. Facing the music. Suomen musiikin historia I–IV. Books from Finland 1/1997, 60–63.
  85. Liszt ohjelmamusiikin teoreetikkona ja perustajana & käännös artikkelista (osittain) Franz Liszt: Berlioz ja hänen "Harold-sinfoniansa", Sävellys ja musiikinteoria 2/96, 3–4, 5–21,
  86. Johdantotekstit Sibelius-nuottijulkaisuihin Overture in E major, Scène de ballet, Overture in A minor, Wedding March, Edition Fazer F 08760, 08761, 08762, 08763, 1997.
  87. New gems. First publications of works by Jean Sibelius. Highlights No. 2, Spring 1997 (Newsletter from The Warner/Chappel Music Nordic Group), s. 2–4.
  88. Mikko Heiniön säveltäjäesite Suomalaisen musiikin tiedotuskeskukselle 1997.
  89. "Mikko Heiniö [1997]", teoksessa Mikko Heiniö, Sanat sävelistä. Kirjoituksia säveltäjän työstä, teoksista ja miljööstä 1979–1996. WSOY: Porvoo–Helsinki–Juva 1997, s. 186–199.
  90. Hakusana Mikko Heiniö New Grove's Dictionary of Music and Musicians, 2001.
  91. Listz's "Faust Concerto" – A Semantic Analysis. Musical Signification. Between Rhetoric and Pragmatics. Proceedings of the 5th International Congress on Musical Signification, toim. Gino Stefani, Eero Tarasti, Luca Marconi. Bologna: Clueb, 1998, s. 495–503.
  92. Lisztin "Faust-konsertto" – semanttinen analyysi. Musiikki 4/1996, s. 469–488.
  93. Sibelius, Johan (Jean) Julius Christian. Biografia Kansallisbiografiaan. http://www.minedu.fi/suomi80/eurooppa, 1997.
  94. Giuseppe di Stefano ja laulun taito, L'arte del canto -kirjan esittely sekä käännös (osittain, s. 7–56), Rondo 3/1997, s. 28–31, 4/1997, s. 28–33, 5/1997, s. 28–32, 6–7/1997, s. 44–46.
  95. Beniamino Giglin oppitunti. Rondo 12/1997, s. 36–37.
  96. Red Line -sarja tarjoaa 20 viime vuoden parhaisiin kuuluvia tulkintoja klassisista mestariteoksista. Aksentti 7/1997, s. 15–17.
  97. Callas-levytysten määrä ja laatu lisääntyvät koko ajan. Aksentti 9/1997, s. 4–6.
  98. Mitä musiikkianalyysillä tavoitellaan? Sävellys ja musiikinteoria 1/97, s. 44–48.
  99. Seppo Heikinheimo in memoriam. Musiikki 3/1997, s. 223–225.
  100. Beniamino Gigli – "maailman paras tenori". Aksentti 1/1998, s. 10–12.
  101. The romantic piano concerto -sarja tarjoaa unohdettuja merkkiteoksia ja maukkaita yllätyksiä. Aksentti 2/1998, s. 4–7.
  102. Red Line -halvemmalla parempaa. Aksentti 3/1998, s. 4–6.
  103. Venäläisen musiikin ja musisoinnin juhlaa Revelation-sarjassa. Aksentti 5/1998, s. 4–8.
  104. Russian Influences on Sibelius. Sibelius Forum. Proceedings from the Second International Sibelius Conference, Helsinki November 25–29, 1995, toim. Veijo Murtomäki, Kari Kilpeläinen ja Risto Väisänen. Helsinki: Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theory, 1998, s. 153–161.
  105. Sibelius Forum. Proceedings from the Second International Sibelius Conference, Helsinki November 25–29, 1995, toim. Veijo Murtomäki, Kari Kilpeläinen ja Risto Väisänen. Helsinki: Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theory, 1998.
  106. Metsänhaltijatar ja "Nuoren Don Sibeliuksen seikkailut" – balladilaji ja erotiikka myöhäisromantiikan musiikissa. Siltoja ja synteesejä. Esseitä semiotiikasta, kulttuurista ja taiteesta, toim. Irma Vierimaa, Kari Kilpeläinen ja Anne Sivuoja-Gunaratnam. Tampere: Gaudeamus, 1988, s. 92–106.
  107. "Das musikalische Werk von Jean Sibelius. Musikhistorische Betrachtungen". Sibelius und Deutschland, toim. Ahti Jäntti, Annemarie Vogt, Marion Holtkamp. Berlin Verlag Arno Spitz: Berlin, 2000, s. 28–40.
  108. Jean Sibelius (1865–1957): Rarities. Levyteksti Finlandia Records 3894-23391-2. Kuopion kaupunginorkesteri, joht. Atso Almila.
  109. Sibelius and the Viennese Waltz. Symposium "Sibelius und Österreich" 22.9.1998 Helsingissä.
  110. Urkurit ja urkutaide uuteen uskoon. Organum 2/1998, s. 3–6.
  111. Don Sibeliuksen seikkailut. Rondo 10/1998, s. 20–25.
  112. Jean Sibelius (1865–1957): Balettikohtaus. Käsiohjelmateksti Järvenpään Sibelius-viikkojen konserttiin 4.12.1998.
  113. Sergiu Celibidache – levyttämätön kapellimestarilegenda ja "musiikin hitauden uudelleenlöytäjä". Aksentti 1/1999.
  114. Improvisaatio on luonnollisinta musisointia. Estradi, Lauttasaaren musiikkiopiston tiedotuslehti 1/99.
  115. The adventures of Don Jean. Finnish Music Quarterly 1/99, s. 14–21.
  116. Sibelius-tutkimuksen nykytila. Tieteessä tapahtuu 1/1999, s. 30–35.
  117. Sibelius-tutkimuksen ja -kirjallisuuden uusia tuulia. Musiikki 1/1999, s. 21–53.
  118. Encounters. Pluralism flourishes in the musical garden of Mikko Heiniö. Highlights. Newsletter from Warner/Chappell Nordic 7/1999, s. 8–10.
  119. Celibidache on vahvasti keskuudessamme. Aksentti 9/1999, s. 4–8.
  120. Erkki Melartinin Aino – suomalaisen oopperan varhainen mestariteos. Musiikki 1–2/2000, s. 13–27
  121. "Jean Sibelius", Jean Sibelius. Mieskuorolaulut a cappella, toim. Uolevi Lassander. Helsinki: Ylioppilaskunnan Laulajat, 2000, s. 171–179.
  122. Sibelius et la musique orchestrale française dans le contexte de la tradition symphonique germanique (forthcoming).
  123. "Sibelius ja valssi". Hundra vägar har min tanke. Festskrift tii Fabian Dahlström. Helsinki: WSOY, 2000, s. 7–87.
  124. Erkki Melartinin Aino – suomalaisen oopperan varhainen mestariteos. Lahden kaupunginorkesterin oopperakonsertin käsiohjelmateksti 29.3. ja 31.3. 2000 (5 s.).
  125. Erkki Melartinin ooppera Aino. Erkki Melartin AINO Ooppera. Helsinki: Warner/Chappell Music, 2000; esipuhe (2 s.).
  126. Rediscovering Melartin's opera Aino. Highlights Spring 2000, s. 13–14.
  127. Sibeliuksen sotkuja selvittämässä. Sibis 1/2000, s. 26.
  128. Melartinin Aino on suomalaisen wagnerismin merkittävin saavutus. Grane Syksy/Herbst/2000, s. 52–56.
  129. Kaksi Sibelius-kirjauutuutta. Musiikki 3–4/2000, s. 284–291.
  130. Sibelius ja ranskalainen orkesterimusiikki saksalaisen sinfoniatradition valossa. Muualla, täällä. Kirjoituksia elämästä, kulttuurista, musiikista. Juhlakirja Erkki Salmenhaaralle, toim. Helena Tyrväinen, Seija Lappalainen, Tomi Mäkelä, Irma Vierimaa. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 2001, s. 247–257.
  131. Sibelius: Composer and Patriot, Proceedings from the Third International Sibelius Conference Helsinki December 7–10, 2000, toim. Matti Huttunen, Kari Kilpeläinen and Veijo Murtomäki. Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theory: Helsinki, s. 328–337.
  132. Sibelius Studies, toim. Timothy L. Jackson & Veijo Murtomäki. Cambridge: Cambridge University Press, 2001
  133. Kamarimusiikin pitkä tie aateliston yksityisnautinnosta porvarillisen konserttielämän julkisuuteen. Iltasoitto, Kuhmon kamarimusiikki 2001, s. 24–27.
  134. Erkki Melartinin Aino on ensimmäinen merkittävä suomenkielinen ooppera. Levyteksti BIS-CD-1193/1194.
  135. Sibeliuksen säveltäjäntie. Lahti Sibelius Festival 2001, käsiohjelmateksti, s. 8–11.
  136. Sibelius ja politiikan tuulet. Patrioottisuutta, allegorioita ja symboliikkaa musiikin kätköissä. Rondo 2/2002, s. 26–30.
  137. Sibelius caught in a political vortex, FMQ 2002/4, s. 38–45.
  138. Mikko Heiniö, säveltäjähakusana Musik in Geschichte und Gegenwart vol. 8, toim. Ludwig Finscher. Kassel: Bärenreiter, 2002, s. 1194–1196.
  139. Sibeliuksen piano-, viulu- ja urkumusiikki; Myrsky-musiikki. Sibelius-verkkosivu www.sibelius.fi. Suomalainen klubi.
  140. Sibelius and the miniature. The Sibelius Companion, toim. David M. Grimley. Cambridge: Cambridge University Press, 2003, s. 137–153, 253–254.
  141. Länsimainen musiikinteoria ja musiikkianalyysi. (Yhdessä Lauri Suurpään, Tiina Koiviston ja Juha Henrikssonin kanssa) Johdatus musiikkitieteeseen, toim. Pirkko Moisala, Jukka Louhivuori etc., 2003, s. 65–85.
  142. Proceedings from the third international Sibelius Conference, held in Helsinki in December 2000, toim. Matti Huttunen, Kari Kilpeläinen and Veijo Murtomäki. Helsinki: Sibelius Academy, 2003. Department of Composition and Music Theory: Helsinki.
  143. Sibelius-tutkimus elää ja voi hyvin. Sävellys ja musiikinteoria 1–2/2003, s. 5–19.
  144. Jean Sibeliuksen urkumusiikki. Urut ajassa. Juhlakirja Kari Jussilalle 1. 11. 2003, toim. Peter Peitsalo. Sibelius-Akatemia & Organum-seura: Helsinki, s. 45–67.
  145. Romantiikan harhat ja totuudet. Rondo 4/2004, s. 44–48
  146. Kaikkialla kaikui laulu. Sibis 1/2005, s. 10–11.
  147. Pojasta polvi paranee – tai huonnee. Sibis 3/2005, s. 9.
  148. Klassismin väärinymmärtämisen pitkä historia. Rondo 6/2004, s. 30–35.
  149. Bel canto. Kauniin laulun nousu ja rappio. Rondo 9/2004, 30–35.
  150. Kirkon ja musiikin rakkaus ja taistelu. Rondo 10/2004, 30–34.
  151. Kirkon ja teatterin liitto. Rondo 1/2005, s. 44–48.
  152. Eduard Tubin. Sinfonikko kahden maan välissä. Rondo 9/2005, s. 40–44.
  153. Mozart modernin ihmiskuvan rakentajana. Rondo 12/2005, s. 38–42.
  154. The influence of Karelian runo singing and kantele playing on Sibelius’s music. (forthcoming).
  155. Musiikin tie – valtion, kirkon, hovin ja kaupungin hoivista – porvarillisen julkisuuden kohteeksi. Sibis 3/2006, s. 14–15.
  156. Musiikin kaanon – pianistin pakkopaita. Rondo 10/2006, s. 34–39.
  157. Operetti on ajan peili. Rondo 11/2006, s. 42–45.
  158. Modal-tonal techniques in Sibelius’s opus 114. (forthcoming).
  159. The Reception of Eduard Tubin’s Music in Finland with Some Remarks on His Vocal Pieces Based on Finnish Texts. Yearbook of International Eduard Tubin Society 7/2007, s. 33–45.
  160. Kosmopoliitti juutalaissäveltäjä jäi wagnerilaisuuden varjoon. Miksei suosittaisia vaihteeksi Meyerbeeriä? Rondo 2/2007, s. 42–45.
  161. Suomalainen musiikki – mitä se on? Sibis 2/2007, s. 8-10.
  162. “Kansa luo musiikin, me vain kirjoitamme sen ylös”. Sibis 4/2007, s. 16–17.
  163. Jean Sibelius ja isänmaa. Tammi: Helsinki, 2007.
  164. Lepakko. Hummailua ja parisuhteita. Käsiohjelmateksti Kokkolan Oopperan Lepakko-esityksiin, marraskuu 2007-
  165. Kullervon tarina synnytti Sibeliuksen musiikin “suomalaisuuden”. Levyteksti Ondine-levy ODE 1122-5, 2008, s. 8–9.
  166. Muusikko ja sivistys. Sibis 1/2008, s. 16–18.
  167. Konserttikulttuurin kovat kuviot. Sibis 2/2008, s. 14–16.
  168. Venus-hurmiota ja paratiisiauvoa. Jules Massenet – oopperan laiminlyöty ranskalaisnero. Rondo 2/2008, s. 38–40.
  169. Tubinin kootut alkoivat ilmestyä. Rondo 5/2008, s. 10.
  170. Sibelius Tomi Mäkelän pesuvedessä: sekasotkua ja outoja väitteitä perustellun säveltäjäkuvan asemasta. Musiikki (forthcoming).
  171. Musiikinhistorian verkkosivu www://siba.fi/muhi
Pärit leheküljelt "https://et.wikipedia.org/w/index.php?title=Veijo_Murtomäki&oldid=5781689"