Vikipeedia

Lauri Kettunen: erinevus redaktsioonide vahel

Sirvi ajalugu interaktiivselt
← Vanem muudatusUuem muudatus →
Eemaldatud sisu Lisatud sisu
VisuaalneVikitekst
Resümee puudub
Resümee puudub
1. rida:
'''Lauri Einari Kettunen''' ([[10. september]] [[1885]] [[Joroinen]] – [[26. veebruar]] [[1963]] [[Helsingi]]) oli silmapaistev [[Soome keel|soome]] murrete ja [[Läänemeresoome keeled|läänemeresoome keelte]] uurija. Oma karjääri jooksul töötas Kettunen muu hulgas [[Tartu Ülikool|Tartu]]i ja [[Helsingi ülikool]]i professorina.
 
==Õpinguaeg==
Kettunen sündis põllumehe pojana [[Joroinen]]is. Ta lõpetas [[Kuopio]] Soome Ühiskooli 1905. aastal, misjärel ta hakkas Helsingi ülikoolis soome keelt ja sugulaskeeli. Tollal õpetas Kettust teiste seas tuntud [[fennist]], professor [[E. N. Setälä]].
 
Pärast kolme aastat õpinguid kirjutas Kettunen [[1908]]. aastal kandidaadiuurimuse soome keele ja kirjanduse erialal. Samal aastal külastas ta esimest korda Eestit.<ref>Jüri Valge "Lauri Kettuse viis tulemist" Emakeele Seltsi Aastaraamat 51 (2005), lk 288</ref> Litsensiaadiks sai ta 1912. aastal ja kaitses doktoriväitekirja aasta hiljem.<ref>Hänninen & Koponen, lk 11, 26</ref>
==Akadeemiline karjäär==
Kettunen sai Helsingi ülikooli soomen keele dotsendiks 1914. aastal. Seejärel tegutses ta 1920–1925 [[Tartu ülikool]]i läänemeresoome keelte professorina.<ref>Hänninen & Koponen, lk. 16</ref>
 
<!---Seejärel Tämän jälkeentöötas Kettunen työskenteliHelsingi Helsinginülikooli yliopistonsoome suomalaisenfiloloogia filologian vtdotsendina. apulaisena[[1929]]. Vuonna 1929aastal nimetati Kettunen nimitettiinHelsingi [[Helsinginülikooli yliopistonläänemeresoome suomenkeelte kielenprofessoriks. professori|HelsinginSelles yliopistonametis itämerensuomalaistenoli kielten ylimääräiseksi professoriksi]], jota virkaa hän hoiti vuoteenta 1938. astiaastani. VirkaAmetikoht muutettiin vuodenmuudeti 1939. alustaaasta vironalgusest eesti ja senselle lähisukukieltenlähisugukeelte varsinaiseksi professuuriksiprofessuuriks. TästäSellest virastaan Kettunenametist jäi eläkkeelleKettunen vuonnapensionile 1953. aastal.<ref>Hänninen & Koponen, s.lk 21, 78</ref> VirkavapaidenPalgata avullapuhkuste hänajal toimitegutses myösta yliopisto-opettajanaka õppejõuna [[Budapest]]issais Eötvös-Collegiumissa[[Budapesti vuosinaülikool]]is 1935–37aastatel 1935–1937 ja 1941–441941–1944.<ref>Kettunen 1960, s.lk 265, 278, 284, 352, 362 </ref>
 
Lauri Kettunen osallistuiosales aktiivisestiaktiivselt [[Kotikielen Seura]]n, [[SuomalaisSoome-ugrilainenUgrin seura|Suomalais-ugrilaisen SeuraSelts]]ni ja [[SuomalaisenSoome KirjallisuudenKirjanduse SeuraSelts]]ni toimintaantegevuses.<ref>Kettunen 1960, s.lk 318 </ref> Vuonna 1959. Kettunenaastal sai SuomalaisenKettunen Soome Teaduste TiedeakatemianAkadeemia kunniapalkinnonauhinna (500&nbsp;000 [[markkamark]]a) tunnustukseksitunnustusena ansioistaanteenete itämerensuomalaisteneest kieltenläänemeresoome tutkijanakeelte uurijana.<ref>Kettunen 1960, s.lk 425 </ref>
 
Kettusel olid sageli väga selged seisukohad ja ta vaidles korduvalt [[Lauri Hakulinen|Lauri Hakulisega]] muu hulgas keele ajaloo teemadel.<ref>Irma Lonka "Opiskelijan muistikuvia Lauri Hakulisesta" Virittäjä, 1999/4, lk 598–603</ref> Rohkem kui ühes vaidlusküsimuses on alles hilisem uurimustöö suutnud näidata "rabulist Kettuse" seisukoha õigsust.<ref>Päivi Rintala "Suomen kirjakielen normeista" Sananjalka 1992, lk 47–68</ref> Keelekorralduses esindas Kettunen sageli vabameelsemat seisukohta kui Hakulinen ja [[E. A. Saarimaa]], kelle õpiku ''Hyvää ja huonoa suomea'' teatud vastukaaluks kirjutas Kettunen oma õpiku ''Hyvää vapaata suomea''.
 
Kettusella oli usein voimakkaita näkemyksiä ja hän kiisteli moneen otteeseen [[Lauri Hakulinen|Lauri Hakulisen]] kanssa muun muassa kielen historiasta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Irma Lonka | Otsikko = Opiskelijan muistikuvia Lauri Hakulisesta | Julkaisu = Virittäjä | Ajankohta = 1999 | Vuosikerta = 103 | Numero = 4 | Sivut = 598–603 | Viitattu = }}</ref> Useammassa kuin yhdessä kiistakysymyksessä on vasta myöhempi tutkimus kyennyt osoittamaan "rabulisti Kettusen" näkemyksen oikeaksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Päivi Rintala | Otsikko = Suomen kirjakielen normeista | Julkaisu = Sananjalka | Ajankohta = 1992 | Vuosikerta = 34 | Sivut = 47–68 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Suomen kielen seura }}</ref> Kielenhuollossa Kettunen edusti usein vapaamielisempää kantaa kuin Hakulinen ja [[E. A. Saarimaa]], jonka oppaan ''Hyvää ja huonoa suomea'' eräänlaiseksi vastapainoksi Kettunen kirjoitti oman opaskirjansa ''Hyvää vapaata suomea''.
--->
==Ekspeditsioonid==
Hõimurahvaste kulttuur ja selle arendamine oli Lauri Kettusele südameasi.<ref>Hänninen & Koponen, lk 7</ref> Oma karjääri jooksul reisis Kettunen palju läänemeresoome keeli rääkivate rahvaste seas kogudes keelenäiteid. Kettunen külastas oma reisidel [[eestlased|eestlasi]], [[vadjalased|vadjalasi]], [[vepslased|vepslasi]], [[liivlased|liivlasi]] ja [[karjalased|karjalasi]] ning samuti Rootsis [[Värmlandi lään|Värmland]]i [[metsasoomlased|metsasoomlasi]].<ref>Hänninen & Koponen, lk 12–18, 23</ref>
<!---
 
Suomalaisten sukulaiskansojen kulttuuri ja sen edistäminen oli Lauri Kettuselle sydämenasia.<ref>Hänninen & Koponen, s. 7</ref> Uransa aikana Kettunen matkusteli runsaasti itämerensuomalaisia kieliä puhuvien kansojen parissa kielinäytteitä keräten. Kettunen vieraili matkoillaan [[virolaiset|virolaisten]], [[vatjalaiset|vatjalaisten]], [[vepsäläiset|vepsäläisten]], [[liiviläiset|liiviläisten]] ja [[karjalaiset|karjalaisten]] luona sekä myös Ruotsissa Vermlannin [[metsäsuomalaiset|metsäsuomalaisten]] luona.<ref>Hänninen & Koponen, s. 12–18, 23</ref>
Lauri Kettunen reisis ringi Soomes 1920. aastate lõpus ja 1930. aastatel uurides soome murdeerinevusi ja kaardistades murdealasid. See töö oli tohutu, tema eesmärgiks oli külastada pea kõiki Soome kihelkondi.<ref>Kettunen 1960, lk 38 </ref><ref>Hänninen & Koponen, lk 59</ref> Kettunen intervjueeris inimesi nende kodudes, aga ka näiteks vanadekodudes ja vanglates. Reisides liikus Kettunen jalgratta, suuskade, mootorratta ja hiljem autoga.
 
Uurimustöö tulemusena valmis ''Murrekartasto'', mis sisaldab 213 tähtsama murdenähtuse levikut näitavat kaarti. Hilisemad lühendatud trükid sisaldavad 64 kaarti.<ref>Hänninen & Koponen, lk 21, 43, 60</ref>
 
Lauri Kettunen kiersi ympäri Suomea 1920-luvun lopulla sekä 1930-luvulla tutkien suomen kielen murre-eroja ja siten kartoittaen murrealueita. Urakka oli valtava, sillä hänen tavoitteenaan oli vierailla lähes jokaisessa pitäjässä.<ref>Kettunen 1960, s. 38 </ref><ref>Hänninen & Koponen, s. 59</ref> Kettunen haastatteli ihmisiä paitsi heidän kotonaan, myös esimerkiksi kunnalliskodeissa ja vankiloissa. Matkoillaan Kettunen liikkui polkupyörällä, suksilla, moottoripyörällä ja myöhemmin autolla.
Tutkimustyön tuloksena oli ''Murrekartasto'', joka sisältää 213 tärkeimpien murreilmiöiden levinneisyyttä osoittavaa karttaa. Myöhemmät supistetut painokset sisältävät 64 karttaa.<ref>Hänninen & Koponen, s. 21, 43, 60</ref>
--->
==Pere ja vaba aeg==
Lauri Kettusel ja tema naisel [[Hilja Kettunen|Hiljal]] oli kolm last, kellest küll kaks surid juba noorelt.<ref>Kettunen 1960, s. 252 </ref><ref>Hänninen & Koponen, s. 83–84</ref>
 
Vastukaaluks teaduslikule karjäärile harrastas Lauri Kettunen [[ilukirjandus]]t. Ta kirjutas [[proosa]]t, [[luule]]t ja [[näidend]]eid. Osa Kettuse ilukirjanduslikust loomingust avaldati varjunime '''Toivo Hovi''' all. Kettunen tõlkis muu hulgas soome keelde eesti luuletaja [[Bernard Kangro]] luuletusi ja kirjutas ise [[eesti keel|eestikeelse]] luulekogu ''Südame sillad'' (1960).<ref>Hänninen & Koponen, s. 25</ref> Ta oli ka [[teosoofia]] toetaja.
 
== Mälestuse jäädvustamine ==
[[Tartu Ülikooli peahoone]] auditooriumis 139 asub Lauri Kettuse [[bareljeef]]. <ref>http://www.postimees.ee/leht/96/04/27/uudis.htm#seitsmes</ref>
 
2005. aastal toimus Tartus ettekandekoosolek Lauri Kettunen 120.<ref>http://www.emakeeleselts.ee/yritused/Kettunen_120.htm</ref>
 
== Teoseid ==
52. rida ⟶ 57. rida:
{{viited}}
 
== Välislingid ==
{{pooleli}}
*[[Jüri Valge]] "[http://www.emakeeleselts.ee/esa/ESA_51_pdf/ESA_51_Valge.pdf Lauri Kettuse viis tulemist]" [[Emakeele Seltsi Aastaraamat]] 51 (2005), lk 288-303.
 
{{JÄRJESTA:Kettunen, Lauri}}
[[Kategooria:Soome keeleteadlased]]
[[Kategooria:Tartu Ülikooli professorid]]
Pärit leheküljelt "https://et.wikipedia.org/wiki/Lauri_Kettunen"