Vikipeedia

Labürint: erinevus redaktsioonide vahel

Sirvi ajalugu interaktiivselt
← Vanem muudatusUuem muudatus →
Eemaldatud sisu Lisatud sisu
VisuaalneVikitekst
Resümee puudub
Epp (arutelu | kaastöö)
99 361 muudatust
Resümee puudub
1. rida:
{{toimeta}}{{keeletoimeta}}
'''Labürint''' on keerdkäikudega rajatis.
 
Labürindiks minetatakse ka [[luu|luus]] asuvat keerulist õõnete süsteemi. Näiteks [[sõelluulabürint]] (''labyrinthus ethmoidalis)'' ja [[teolabürint]] (''labyrinthus cochlearis'').
 
== Välislingid ==
* [[Kaljo Põllu]], [http://vana.www.postimees.ee:8080/leht/96/01/03/kultuur.htm#esimene "Labürint" (labürintidest kui kunstiteostest)] – [[Postimees]] [[3. jaanuar]] [[1996]]
 
[[Kategooria:Ehitised]]
Labürint - Hiiumaal nimetatud ka "meremeeste mängud"
 
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
 
 
Hekklabürint
19. rida ⟶ 12. rida:
Labürint, kividest või muudest materjalidet ehitatud pärimusliku ja kultusliku ehitisena (või ka mistahes pinnale joonistatuna, sisse raiutuna/lõigatuna), on tavaarusaamast erinevalt mitteeksitava põhimõttega loodud ühes suunas kulgev keerdkäiguline rajatis. Kultusliku ehitisena loodud labürint ei ole tavaarusaama kohaselt eksituslike kõrvalesuunavate umbradadega labürint. Kultuliku ehitisena loodud labürindis ei ole selle keskmesse viivale Euleri teele lisaks eksitavaid umbsoppidesse viivaid eksitavaid kõrvalradasid; selles on vaid üks nn väravatest keskmesse viiv ja sealt tagasi toov rada.
 
== Välislingid ==
Sisukord [peida]
* [[Kaljo Põllu]], [http://vana.www.postimees.ee:8080/leht/96/01/03/kultuur.htm#esimene "Labürint" (labürintidest kui kunstiteostest)] – [[Postimees]] [[3. jaanuar]] [[1996]]
1 Theseus ja Ariadne
2 Muinasaegsed labürindid
2.1 Kreeta labyrint
2.1.1 Kuningas Minose labürint
2.1.2 Ariadne labürint
2.2 Platon ja Herodotos
2.3 Rooma labürint
2.4 Keskaegsed labürindid
2.5 Meremeeste mängud
2.6 Pargilabürindid
2.7 Labürindid mujal maailmas
3 Tänapäevased labürindid
3.1 Kreeka labürindi tänapäevased tõlgendused
4 Kultuuriline taust
5 Labyrinttejä fiktiossa keskeisessä roolissa
6 Allikteave
7 Kirjandus
8 Teemast mujal
 
[[Kategooria:Ehitised]]
[muuda]Theseus ja Ariadne
 
Kreikkalaisessa mytologiassa labyrintin arvellaan olleen Kreetan kuningas Minokselle rakennettu suuri palatsi. Sen suunnitteli legendaarinen taiteilija ja arkkitehti Daidalos pitääkseen vangittuna Minotauroksen, joka oli puoliksi ihminen ja puoliksi härkä ja jonka Ateenan Theseus viimein tappoi. Kreetan prinsessa Ariadne avusti Theseusta antamalla hänelle lankakerän, jota purkamalla Theseus löysi eksymättä takaisin labyrintistä. Tarinan mukaan Kreetan labyrintissa oli siis umpikujia ja se oli sokkelomainen.
 
Pieni sokkelo
[muokkaa]Muinaiset labyrintit
 
Vanhimmat tunnetut esimerkit labyrinttikuviosta ovat pieniä petroglyfejä eli kalliopiirroksia 3500–2500 vuotta sitten. Niitä on löydetty muun muassa Sardiniasta, Val Camonicasta, Espanjan Pontevedrasta ja Cornwallista.
Plinius vanhempi mainitseelähde? neljä muinaista labyrinttiä: kreetalainen labyrintti, egyptiläinen labyrintti, lemnialainen labyrintti ja italialainen labyrintti.
[muokkaa]Kreetan labyrintti
Sana labyrintti on esikreikkalaista alkuperää ja erään yleisimmän tulkinnan mukaan johdettavissa labrys-sanasta, joka merkitsee arkaaista kaksoiskirveen symbolia. Kun sanaan lisätään paikkaa merkitsevä pääte "-inthos" saadaan labyrinthos, "kaksoiskirveiden paikka". Sanaa "labrys" käytettiin Vähässä-Aasiassa, Lyydiassa tai Kaariassa. Kreetalla kaksoiskirves oli nimeltään wao. Manner-Kreikassa käytettiin sanaa pelekys.
[muokkaa]Minoksen labyrintti
Arthur Evansin teorian mukaan Knossoksen sokkelomainen palatsi Kreetalla on "kaksoiskirveiden talo" eli siis labyrintti. Tämän teorian mukaan Theseus ja Ariadne olisivat siis seikkailleet Minokselle rakennetun Knossoksen palatsin sokkeloissa. Palatsin tuhoutumisen jälkeen tuhannen vuoden kuluttua uusi, Gortynan labyrinttiluolan kanssa kilpaileva Knossoksen labyrintti näytettiin vierailijoille ensimmäisellä vuosisadalla jaa.[1] Kolmannella vuosisadalla eaa. Knossoksen kolikot oli leimattu labyrinttisymbolilla. Tämän aikakauden vallitseva labyrinttimuoto on yksinkertainen 7-kehäinen, joka on tunnettu klassisena labyrinttinä.
 
Romaaninen mosaiikki Theseuksesta ja Minotaurista. Rhaetia, Sveitsi
 
 
Klassinen labyrintti
 
 
Keskiaikainen labyrintti
 
 
Kävelyllä tunnetussa labyrintissä Chartresin katedraalissa
 
[muokkaa]Ariadnen labyrintti
Vaihtoehtoinen tulkinta palatsiteorialle löytyy Knossoksesta n. 3400 vuotta vanhasta mykeneläisestä savitaulusta, jossa mainitaan "labyrintin valtiatar", jolle uhrattiin lahjaksi hunajaa. Tässä kuvattu labyrintti on ollut jonkinlainen muista uhripaikoista poikkeava erityinen palvontapaikka.[2]
Tämän tulkinnan mukaan kreetalainen labyrintti toimi tanssialustana ja oli tehty Ariadnelle eikä Minokselle. Homeroksen Iliaassa[3] kuvataan näkymä, jonka Hefaistos kaiversi Akilleen panssariin. Yksi kaiverruksen kuvista esitti tanssilattiaa "kuten se, jonka Daedalus avarassa Knossoksen kaupungissa rakkauden lukkojen Ariadnelle" Labyrintin tanssi on kuvattu panssarissa, jossa "naimisiinmenohaluiset tytöt tanssivat sen ympärillä kädet toistensa ranteissa kiinni... kiertäen pehmeästi kuin savenvalajan pyörää jaloillaan... ja juoksivat linjassa kohdatakseen toisensa."
[muokkaa]Platon ja Herodotos
Platonin kirjoittamassa dialogissa nimeltä Euthydemos Sokrates kuvaa loogisen argumentin labyrinttimäistä kulkua:
»Kun keksimme kuninkaallisen taidon ja tutkimme, olisiko se mahdollisesti omiaan tekemään onnelliseksi, jouduimme kuin labyrinttiin. Kun jo luulimme päässeemme perille, löysimmekin itsemme alkupisteestä emmekä olleet yhtään viisaampia kuin ryhtyessämme etsimään ensimmäisen kerran.[4]»
Herodotos kuvailee toisessa historiakirjassaan labyrinttiä monimutkaisena egyptiläisenä rakennuksena, "lähellä krokotiilikaupungiksi nimettyä paikkaa".
»Siinä on kaksitoista päällystettyä pihaa - kuusi rivissä pohjoiseen päin, kuusi etelään - portit juuri toisten porttien linjojen mukaisina. Sisällä rakennuksessa on kaksi kerrosta ja ne sisältävät kolmetuhatta huonetta, joista puolet ovat maan alla, ja toiset puolet niiden yläpuolella. Minä kuljin yläkerran huoneiden läpi, se mitä minun tulisi sanoa niistä on omat havaintoni, mutta maanalaisista huoneista voin kertoa vain mitä olen kuullut, sillä egyptiläiset estivät minua näkemästä niitä, sillä niissä on labyrintin rakentaneiden kuninkaiden hautoja ja pyhien krokotiilien hautoja. Ylemmät vastakkaiset huoneet todellakin näin ja on vaikea uskoa niitä ihmisten tekemiksi; ja monimutkaiset reitit huoneesta toiseen ja pihalta pihalle olivat loputon arvoitus minulle. Kuten me menimme pihalta sisälle huoneisiin, huoneista gallerioihin, gallerioista uusiin huoneisiin ja niistä yhä uusiin pihoihin. Jokaisen kabinetin, gallerian ja pihan katto ovat kuten seinät, kivestä. Seinät on päällystetty kaarevilla kuvioilla ja kukin kaari on viimeistelty valkoisesta marmorista ja ympäröity pylväiköllä.[5]»
[muokkaa]Roomalainen labyrintti
Roomalaisen lattian mosaiikkimallissa yksinkertainen klassinen labyrintti on muuntunut neliömäiseksi ja meanderikuvioiseksi mutta on silti tunnistettavissa. Usein mosaiikkilabyrinttien keskustassa on Minotauroksen kuva. Romaaninen meander-malli kehittyy asteittain kohti nelipoimuista keskiaikaista labyrinttiä. Roomalainen labyrintti symboloi kuolemaa ja voittoisaa paluuta: Hadrumentumissa Pohjois-Afrikassa (nykyisin Sousse) romaanisen perhehaudan lattiassa on nelipoimuinen mosaiikki, keskellä kuoleva Minotauros ja kirjoitus: HICINCLUSUS.VITAMPERDIT "Aidattu tähän, hän menettää elämän"[6]. Vergilius ja Dio Cassius kuvaavat Ludus Troiae -nimistä labyrinttimäistä peliä jota pelattiin hautajaisrituaalien yhteydessä.
 
Minotauros labyrintissä, romaaninen mosaiikki, Conímbriga, Portugal
 
 
Keskiaikainen seinälabyrintti Luccan katedraalissa, Italia
 
 
Tuntemattoman ikäinen sormilabyrintti Rocky Valleyssä lähellä Tintageliä, Cornwall, Englanti
 
 
Pieni "turvelabyrintti" lähellä Dalbyä, Yorkshire
 
 
Turvesokkelo Wingissä Rutlandissa
 
 
Minotauros labyrintin keskustassa, kaiverrus jalokivessä
 
[muokkaa]Keskiaikaiset labyrintit
Keskiaikainen labyrinttisuunnittelun kukoistuskausi oli 1200–1300-luvuilla goottilaisten katedraalien pääkäytävien labyrinttikuvioissa. Tunnetuimpia ovat Chartres ja Amiens Pohjois-Ranskassa ja Siena Toscanassa. Tätä suunnittelumallia käytettiin monissa turvelabyrinteissä Englannissa, kuten Wingissä, Rutlandissa, Hiltonissa, Cambridgeshiressa, Alkboroughissa (Pohjois-Lincolnshire), ja Saffron Waldenissa Essexissä. Myös keskiaikaisissa käsikirjoituksissa on erilaisten labyrinttien kuvia.
[muokkaa]Jatulintarhat
Pääartikkeli: Jatulintarha
Pohjois-Euroopassa rakennettiin kivilabyrinttejä eli Jatulintarhoja. Nämä labyrintit sijaitsevat yleisimmin merialueilla ja ne on rakennettu enimmäkseen yksinkertaiseen klassiseen muotoon. Suurin osa näistä sijaitsee niin alhaalla lähellä merenpintaa, että ne on voitu rakentaa vasta keskiajalla tai myöhemmin. Tanskassa, Gotlannissa ja Suomessa jatulintarhakuviota esiintyy myös keskiaikaisten kivikirkkojen seinämaalauksissa.
[muokkaa]Puistolabyrintit
Puistolabyrintit on muodostettu pensasaidoissa ja niiden välissä kulkevista mutkittelevista käytävistä. Yleensä niissä on keskellä kenttä tai aukio, jonne kävijät yrittävät löytää. Tunnetuin puistolabyrintti sijaitsee Isossa-Britanniassa, Hampton Courtin palatsia ympäröivässä puutarhassa lähellä Lontoota.
[muokkaa]Muun maailman labyrintit
Muualta kuin Pohjois-Euroopasta tunnetaan kivilabyrinttejä brittiläisiltä Scillyn saarilta ja Intian Tamil Nadun maakunnasta. Muissa muodoissa kaiverruksina, maalauksina ja tekstiilikuvioina erilaisia labyrinttikuvioita tunnetaan kaikista maanosista.
[muokkaa]Modernit labyrintit
 
Viime vuosina on virinnyt uutta mielenkiintoa labyrinttisymboleihin, mikä on inspiroinut modernien labyrinttirakennelmien tekoon, muun muassa Willen Park Milton Keynesissä, Gracen katedraali San Franciscossa, Taptonin puisto Chesterfieldissä ja the Labyrinthe de Harbor 16 Montrealissa.
Labyrintti-pelissä on kahden akselin suhteen kääntyvä tasopinta, jossa on labyrintti ja reikiä. Pelissä on tarkoitus kuljettaa kuula läpi labyrintin alkupisteestä loppupisteeseen reikiä välttäen. Lukemattomissa tietokoneohjelmissa ja -peleissä on käytetty labyrinttejä. Labyrintit ovat merkittävässä asemassa esimerkiksi Lara Croft -sarjassa.
[muokkaa]Kreikkalaisen labyrintin modernit tulkinnat
Moderneihin kuviin on sekoitettu labyrintti siten, että siihen voi eksyä.
Ilinka Crvenkovska on muuntanut labyrintti-myytin porrastetuksi peliksi, jossa edetään ihmisen kohtalon käsitteissä ja joita voi hallita. Minotauros tappoi Theseuksen itsemurha-aktissa tullakseen kaupungin hurjistuneiden ihmisten tappamaksi.
Argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges käytti labyrintin ideaa kauttaaltaan novelleissa. Hänen modernin kirjallisuuden käyttämä labyrintti on inspiroinut todella monta muuta tekijää heidän omissa teoksissaan (esim. Umberto Econ Ruusun nimija Mark Z. Danielewskin House of Leaves).
[muokkaa]Kulttuurilliset merkitykset
 
Esihistoriallisten labyrinttien arvellaan olleen pahansuopien henkien ansoja tai rituaalitanssien polkuja. Eräät labyrinttikuviot näyttävät kuvaavan muurien ympäröimää kaupunkia tai linnoitusta torneineen ja katuineen. Keskiajalla labyrintit symboloivat polkua Jumalan luo, jonka alkupisteenä on syntymä. Labyrintti voi olla pyhiinvaellusmatkan symbolinen toteutustapa; ihmiset voivat vaeltaa labyrintissä kohoten kohti pelastusta tai valaistusta. Monilla ihmisillä ei ole varaa matkustaa pyhille paikoille ja pyhiin maihin, joten he käyttävät labyrinttiä samaan tarkoitukseen. Rukous korvaa tarpeen pyhiinvaellusmatkalle.
Renessanssiajasta lähtien labyrintit menettävät keskipisteensä merkityksen: henkilö labyrintissä on sen keskus, heijastus humanistisista opetuksista. Labyrinttiä aletaan kutsua nimellä Domus Daedali, joka symboloi yksityisen ihmisen ja taiteilijan (Daedalus) taitoa ja luomisvoimaa.
Nykyaikana labyrintit ovat tulleet realistisuudessaan korkeammalle tasolle. Internet hypertekstiominaisuuksineen on hyvä esimerkki tästä (labyrintin symboli merkitsee kirjan symbolia). Labyrinttejä on nykyisin kirkoissa ja puistoissa tarjoten ihmisille tavan vapautua stressistä ja mielipahoista.
[muokkaa]Labyrinttejä fiktiossa keskeisessä roolissa
 
Ursula K. Le Guin: Atuanin holvihaudat (Maameri-sarja)
J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari
Outsider: Pekka Lipponen ja Katakombien kummitus
[muokkaa]Lähteet
 
↑ Philostratos. De vita Apollonii Tyanei iv.34, noted in Kerenyi,lähde tarkemmin? sivu 101 n. 171.
↑ Kerenyi 1976 s. 91
↑ xviii. 590–593
↑ Platon: Euthydemos 291b-c
↑ Herodotos: Historia
↑ Kerenyi,lähde tarkemmin? kuva 31
[muokkaa]Kirjallisuutta
 
Kereny, Karl: Dionysos: Archetypal Image of Indestructible Life. Princeton University Press, 1976.
Fisher, Adrian & Gerster, Georg: The Art of the Maze. Weidenfeld & Nicolson, 2002. ISBN 1-84000-573-4.
Saward, Jeff: Magical Paths. Mitchell Beazley, 2002. ISBN 1-84000-573-4.
Matthews, W.H.: Mazes and Labyrinths: Their History and Development. Dover Publications, 1927. ISBN 0-486-22614-X. Linkki Bibliografia
[muokkaa]Aiheesta muualla
 
Jeff Sawardin labyrinttisivusto
Kansainvälinen labyrinttiyhdistys
Moderneja malleja, artikkeleita ja tarinoita
Labyrinttien luokituksia ja menetelmiä ratkaista ne.
[[ar:قصر التيه]]
[[be:Лабірынт]]
Pärit leheküljelt "https://et.wikipedia.org/wiki/Labürint"